Jossain on kai vielä….

Arto aloittaa aamuisen syöttökierroksen, käynnistää traktorin konehallissa. Musta savu nousee pakoputkesta kattotuolien väliin jättäen sinne taas pienen kerroksen nokea entisten päälle. Isäntä ja Valtra-traktori huokuu joulunalus tunnelmaa.

Heinäpaali pyörähtää kyytiin, terävä puukko katkaisee narut, luukku nousee perälaudaksi, matka Kömilään alkaa. Valtra rullaa kylätietä pitkin pehmeästi.

Naapurin Ulla on laitellut paljon Jouluvaloja, joka isännässä herättää jouluista tunnelmaa, hyräilee joululaulua, vaan ei muista nimeä. Kömilässä sonnipojat seuraa ruokintavaunua odottaen aamupalaa häkkeihin.

Hyräillen matka jatkuu kohti kirkonkylää ja Simolan laitumia. Kimmokin on korjaamolla puuhastelemassa, autoja riittää korjattavaksi. Veera morjestaa Vitikkatien risteyksessä. Salmen sillalla on ikävä pomppu, siinä vähän rytkäyttää, on siitä Markulle sanottu.

Isäntä ajelee Simolaa kohti hiljakseen, pysäyttää Valtran koivukujalle. Ihmettelee minne kaikki haikut ovat kadonneet, ovat varmaan kallion takana makoilemassa. Lunta on satanut muutaman sentin, on helppo kävellä. Hyräilee taas sitä joululaulua vaan ei vieläkään muista nimeä. Ensimmäiset heviletit kömpivät katsomaan kuka tuo heinää tänään.

Intro, keväällä syntynyt lehmä vasikka seuraa isännän askellusta, miettien samalla mitähän se mahtaa hyräillä. Muita hieman vilkkaampana vasikkana katsoo käynnissä olevaa traktoria ja perässä olevaa ruokintavaunua. Sen tekisi mieli kokeilla minkälaista on istua traktorissa. Onkohan siellä lämmin?

Intro vilkaisee sivulle ja näkee isännän kävelevän veräjän luona. Hetken mielijohteesta se pinkaisee kohti traktoria ja ponnistaa avoimenta ovesta sisään. Takasorkka osuu kaasupolkimelle ja etusorkka vahigossa survaisee kolmosen päälle. Valtra mylväisee ja lähtee liikkeelle kohti Simolaa.

Pakokauhu on suunnaton kun koivut ovat molemmin puolen niin lähellä kokoajan. Intro hokasee, kun tätä pyöreää rinkeliä kääntää, niin molemmat kumiset etutassut kääntyvät ja iso kone kulkee nöyrästi siihen suuntaan mihin tassut osoittavat. Oivaltamisen ilo on suuri.

Simolan pihassa kääntyminen onnistuu mainiosti, vaikka nurmikon kautta koukataankin. Lattialla olevaa läppää kun polkaisee, niin Valtra mukavasti mylväisee ja vauhti kiihtyy. Takaisin tullessa isäntä huitoo molemmilla rukkasilla taivasta kohti yrittäen saada tätä uskomatonta pysähtymään. Intro nostaa etusorkkaa isännälle ja isäntä jää tuijottamaan epätoivoinen ilme kasvoilla ohikiitävää traktoria ja sen kummallista kuljettajaa.

Mikä elämys, tuumaa Intro ja sanoo itsekseen, että tämä on vasta alkusoittoa. Risteyksestä oikealle kohti kirkonkylää. Navetan seinässä lukee: Hyvätuuli Highland myymälä, mitähän sielläkin myydään? Intro tuumaa ja tuntee samalla pientä puistatusta lapaluissaan. Kaasutellen loivaa ylämäkeä kohti risteystä. Kääntää jo tottuneesti rattia vasemmalle ja huomaa ison kuusen johon on laitettu valoja, sama valopuu näkyy laitumellekin ja se kuulemma sytytetään näihin aikoihin. Intron isot sieraimet suurenevat entisestään, kun Ullan kellaripuodista kantautuu vasta paistetun munkin ihana tuoksu.

Valtran vauhti kiihtyy alamäkeen, radiosta kuuluu joululauluja. Lunta sataa hiljalleen. Takasorkka luiskahtaa kaasupolkimelta koulun kohdalla ja vauhti hiljenee. Intron katselee kouluun tulevia pieniä ihmisiä. Pirkon taksista purkautuu innokkaita koululaisia, jotka aloittavat heti leikit kun pihalle pääsevät. Lumilinnat alkaa nousta ja pallot lentää, leikkimieli hiipii Intron ajatuksiin. Ajatuksiin vaipuminen on koitua kohtaloksi, kun se viimetipassa saa traktorin omalle kaistalle vastaan tulevan tukkirekan edestä.

Silloin Introon iskee ikävä. Emo ja kaikki kaverit varmaan odottavat huolissaan. Kirkon parkkipaikalla koulutaksia väistellen se saa traktorin ympäri, nostaa etusorkkaa taksi-Ullalle, jonka ilmeessä on hieman koomisiakin piirteitä. Kaupanmäelle kaasutellessa se näkee jo vilauksen kavereistaan.

Isäntä seisoo samassa paikassa kädet vieläkin taivasta kohden, älyää ne sitten viimein laskea, kun Intro kaahaa ohi ja pysäyttää traktorin veräjälle. Hyppy laitumelle kavereiden luokse, jotka henkeään pidätellen ovat seuranneet Intron irrottelua kylätiellä. Pieni vasikka, koko muu lauma ympärille kerääntyneenä, antaa pikaisen tilannekatsauksen heimoveljilleen, jotka herkeämättä kuuntelevat ihmeellistä tarinaa.

Joku vanhemmista haikuista tietää kertoa, että on joulun aika kun ihmiset valoja puihin virittelee. Intro miettii hetken ja tuntee olonsa turvalliseksi kavereiden keskellä.

Arto nousee traktoriin ja lupaa, ettei koskaan kerro kenellekään, että haikkuvasikka ajoi traktoria.

Samalla muistaa sen joululaulun, Jossain On Kai Vielä Joulu.

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2012

Toivottaa Hyvätuuli Highland



Comments are closed.



« Mene takaisin edelliselle sivulle