Rauhanturvaaja

Suuri joukko nuoria vasikoita oli kerääntynyt Intron ympärille kuuntelemaan viime jouluista traktorilla ajelua. Oman ikäluokan vasikat ovat sen jutun märehtineet kyllästymiseen asti. Nuoremmat sen sijaan kuuntelevat korvat höröllään, pää kallellaan, silmät pyöreinä ja etujalat harallaan kuinka traktorireissu etenee.

Arton hölmistynyt ilme Simolantien varressa saa aikaan vieläkin naurun sekaisen ammumisen. Kuulijoissa herättää ihmetystä Intron kertoma munkin tuoksu, joka Ullan kellaripuodista oli kantautunut. Mitä se on? Munkin tuoksu. Hieman muita vilkkaampi Issias tiesi sen tulevan Heinäveden suunnasta mutta vieressä ollut lauman johtaja tyrmäsi oitis ajatuksen ja kertoi, että munkki oli sokeroitu leivonnainen ja tuoksu oli tullut nimenomaan Ullan kellaripuodista.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että joulu on tulossa kun Kaupanmäen kuuseen on jouluvalot viskattu. Iso latvatähti loistaa kauas. Kuusen valot onkin ollut tarpeen, sillä katuvalo remontti on vielä pahasti kesken. Päivällä ei remonttimiehiä ole työmaalla näkynyt mutta kun hämärä hiipii niin nämä menninkäiset saapuvat lamppuja ruuvailemaan. Hämärämiesten hommaa tuumasi Juksaus ja haukkasi paalista apilaheinää poskeen purtavaksi.

Jupiter niminen vasikka kääntyy katsomaan isoa kuusta ja sen kirkasta latvatähteä. Vaipuu omiin ajatuksiin tähdestä ja etelänmaan kolmesta viisaasta haikusta.

Arto saapuu traktorilla jakamaan päivän rehut. Pysähtyy Valtralla veräjälle ja hyppää ulos, kävelee kohti veräjää avatakseen sen. Kääntyy nopeasti kannoillaan takaisin ja sulkee traktorin oven. Isännän sykyily traktorin luona sai monen haikun pään kääntymään. ”Ilmeisesti lajille tyypillistä käyttäytymistä”, tuumasi Iltatähti.

Jupiter havahtuu haaveistaan ja ilmoittaa spontaanisti kovalla äänellä lähtevänsä rauhanturvaajaksi. Rauhanturvaajaksi maahan jossa ei rauhaa ole koskaan ollutkaan. Vanhempi lajitoveri Ylämaa kertoi, etteivät kyseiset tehtävät meille kuulu. ”Kyllä kuuluu” intti Jupiter. ”Tarvitsen vain miekan, kilven ja sinisen bemarin.”

”Baretin, sinisen baretin hömelö. Se on hattu” korjasi Iitintiltu.

”Kyllä minä sen tiesin” tuhahti Jupiter. ”Olen kuullut, että Rekola Highlandista Pertunmaalta oli kolme haikkua lähtenyt jo nelistämään kohti etelää. On nähty niiden Lusin varalaskupaikalla kiihdyttelevän audin kanssa kilpaa. Audi kuski oli ikkunasta erehtynyt kyselemään, että mitä karvaooppelit. Pian oli audi saanut sarvista kylkeensä ylimääräisiä ilmastointireikiä ja herjanheitto jäänyt keskelle lauenneita turvatyynyjä.”

”Peace” oli rauhanturvaaja haikku huutanut kun kiihdytti vauhtia ja näytti samalla audille miten jatkuva neliveto toimii. Paikallislehdentoimittaja oli soittanut Rekolan emännälle ja kysynyt selvitystä asiasta oli emäntä vain huokaissut puhelimeen: ”Peace,rauhaa”.

Jupiter jatkoi inttämistä sorkat tanassa: ”Minä lähden!”

Silloin takaa kuului laumanjohtajan möreä, jaakkoryhäs-karjaisu: ” Ei käy, se ei vaan käy” ja parinkymmenen metrin pituudelta pellonreunan pajujen hennoille oksille kertynyt lumi putosi, korostaen sanoman jämäkkyyttä. Asia taisi tulla Jupiterille selväksi. Jupiterin emokin saapui paikalle ja totesi: ”Kohta on joulu ja kaikkien on oltava yhdessä. Hyvätuuli Highlandin laumassa on kaikkien hyvä olla”

Veräjän viereisestä synkästä ja pimeästä kuusikosta kiiluva silmäpari sai Jupiterin säpsähtämään ja palaamaan muiden luo. Kuusikosta kuului kuiskaus: ”Piis.”

Matti Kauhanen

 

Hyvätuuli Highland toivottaa kaikille rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013!

Tarinan todenperäisyys jää lukijan päätettäväksi. Jupiter, Iltatähti, Into, Iitintiltu, Issias Juksaus ja Ylämaa ovat nuoria terhakoita haikkuja Hyvätuuli Highlandin laumasta. Rekola Highland löytyy Pertunmaalta.


Jaa tämä sivu sosiaalisessa mediassa:


    Comments are closed.



    « Mene takaisin edelliselle sivulle